Graham Moore: Kuolema Sherlock-seurassa

Kuolema Sherlock-seurassa (Atena 2012) oli kirja, johon suhtauduin aluksi hyvin epäilevästi. Takakannen teksti ei sytyttänyt, eikä kansikuvaa voi vähimmässäkään määrin kutsua houkuttelevaksi. Onneksi aloin kuitenkin lukea, sillä millaisen tarinan löysinkään näiden tylsien kansien sisältä!

On vuosi 1893. Legendaarisen salapoliisin, Sherlock Holmesin, luoja Arthur Conan Doyle rypistää tuimana kulmiaan ja hautoo murhaa. Hän on totaalisen kyllästynyt valtavaa kansansuosiota nauttivaan päähenkilöönsä ja päättänyt tappaa hänet. Sherlock Holmesin tarina päättyisi putouksen kuohuihin ja Arthur voisi huokaista helpotuksesta. Huojennusta ei kestä kuitenkaan kauan, sillä Arthur saa hämmentävän vihjeen liittyen erään nuoren naisen raakaan surmaan, eikä hän voi jättää tapausta ratkaisematta. Vihdoin on tullut Arthurin aika loistaa Sherlockia nerokkaampana salapoliisina.

New Yorkissa vuonna 2010 Sherlock-harrastajien piirissä kuohuu: huhutaan, että yksi jäsenistä olisi saanut käsiinsä Arthur Conan Doylen kauan kadoksissa olleen päiväkirjan. Ennen kuin löytäjä ehtii esitellä kirjan yhteisölle, hänet löydetään kuolleena hotellihuoneesta. Innokas uusi sherlockisti Harold White päättää ratkaista päiväkirjan ja kuolleen toverinsa arvoituksen ja joutuu aikamoiseen salaperäisten vihjeiden labyrinttiin.

Kuolema Sherlock-seurassa on vanhanaikainen salapoliisitarina vauhdikkaisiin tapahtumiin tottuneelle nykylukijalle. Kun alkuperäisten Holmes-tarinoiden tunnelma on viipyilevä ja hidas, tämä tarina on mukaansa tempaava ja nopeasti etenevä. Lukija pysyy tiukasti koukussa siitäkin syystä, että useimmiten luvun lopussa tapahtuu yllättävä käänne, mikä pakottaa jatkamaan ja jatkamaan ja jatkamaan…

Muutamissa kohdissa tekstin hiomattomuus häiritsi. Alkaisiko intohimoisesti kirjoihin suhtautuva sherlockisti repiä kirjoja hyllystä British Libraryn maanalaisessa vanhojen kirjojen varastossa? Tai kirmailisivatko vangit Lontoon pahamaineisen löyhkäävän Newgaten vankilan sisäpihalla? Mikäli pystyt ohittamaan tällaiset lipsahdukset, pääset ratkaisemaan kiehtovia arvoituksia ja mikä parasta, opit samalla paljon Arthur Conan Doylen, Bram Stokerin ja muiden kuuluisten aikalaisten ihan oikeista elämänvaiheista. Taustatyönsä Moore on hyvin tehnyt.

Tartu tähän:

1. Jos haluat lukea vanhan kunnon salapoliisitarinan.

2. Jos haluat vauhtia ja jännitystä, mutta inhoat verisillä yksityiskohdilla mässäilyä.

3. Jos pidät kirjoista, joissa seikkailevat ihan oikeasti eläneet ihmiset.