perjantai 15. helmikuuta 2013

Richard C. Morais: Herkullinen elämä


”Siinä ruipelossa intialaispojassa on se jokin mystinen, joka ilmestyy kerran sukupolvessa esiin jossakussa chefissä. Etkö ymmärrä? Hän on niitä harvinaisia synnynnäisiä chefejä. Hän on taiteilija. Suuri taiteilija.”

Näin joutuu Madame Mallory, pienen ranskalaiskylän arvostettu ravintoloitsija, toteamaan, nielemään ylpeytensä ja myöntämään, että naapuriin muuttanut kaoottisen intialaisperheen vesa päihittää hänet mennen tullen kokkaustaidoissa. Hassan Hajilla on se jokin, mikä häneltä itseltä puuttuu. Se jokin, joka pilkistää vielä hiomattomana timanttina tulisuuden alla. Se jokin, joka näkyy täydellisten makujen vastakkaisuudessa ja se jokin, jonka avulla Hajista voisi tulla vielä jotain todella suurta.

Richard C. Moraisin kirja Herkullinen elämä (WSOY 2012) kertoo Hassan Hajin tarinan intialaisen katukeittiön apupojasta ranskalaisen kulinarismin huipulle. Lukija pääsee Hajin mukana kurkistamaan eri tasoisten ravintolakeittiöiden ankaraan arkeen, keskinäiseen kilpailuun ja nokitteluun sekä tutustumaan myös huippukeittiöiden uskomattoman pikkutarkkaan hifistelyyn raaka-aineiden valinnasta ruuan valmistukseen ja esillepanosta tarjoiluun.

Herkullisen elämän voi lukea ruokaromaanina, mutta minä luin sen tarinana eri tyyppisestä johtajuudesta. Jokainen voi lukiessaan miettiä, kenen johtamassa ravintolassa haluaisi mieluiten työskennellä? Tai oikeastaan voi unohtaa siitä sen ravintolan ja miettiä vain kenen johtamassa organisaatiossa haluaisi olla mukana ja miksi? Hyvän ja huonon johtajan ominaisuudet kun ovat samoja toimialasta riippumatta. Minä valitsisin omalaatuisen lauleskelevan Marc Rossierin, jonka mielestä työssä tärkeintä on se, että kaikilla on hauskaa ja sen takia hommat myös hoituu. Kenen keittiöön sinä menisit?

Herkullinen elämä on kirjana mukava ja kepeä pieni välipala, jonka voi hotkaista helposti muutamassa illassa. Se on kuin keskitasoinen ravintola, jossa ruoka on ihan hyvää, eikä käynti jälkeenpäin harmita, mutta jonne ei tule enää toista kertaa mentyä.

Tartu tähän:

1. Jos olet hyvän ruuan ystävä.
2. Jos haaveilet omasta ravintolasta.
3. Jos haluat lukea kepeän tarinan, jonka parissa takuulla viihtyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti