perjantai 19. heinäkuuta 2013

Tahar Ben Jelloun: Lähtö


Tahar Ben Jelloun on voittanut pitkän uransa aikana lähes kaikki mahdolliset kirjallisuuspalkinnot ja kun lukee hänen kirjansa Lähtö (Gummerus 2007, suom. Annikki Suni) ymmärtää miksi. Samalla ymmärtää sen, miksi niin monissa arabimaissa tätä nykyä kuohuu. Ihmisten hätä, toivottomuus ja näköalattomuus ovat Lähdössä käsin kosketeltavia.

Uutisjutut laittomista Eurooppaan pyrkijöistä ovat tuttuja. Ihmiset maksavat epätoivoissaan mittavia summia salakuljettajille, jotta pääsisivät Välimeren yli paratiisina näyttäytyvään maanosaamme. Osa näistä kiikkeriin veneisiin lastatuista ihmisistä pääsee henkitoreissaan perille. Osalle matka koituu kohtaloksi. Lähdön päähenkilön Azelin serkku on yksi niistä, joka ei koskaan saavuta päämääräänsä. Hänen ruumiinsa huuhtoutuu kotirantaan pari päivää lähdön jälkeen. Tapahtuneesta järkyttynyt Azel päättää itsekin lähteä ja toteuttaa samalla myös kuolleen serkkunsa unelman.

Lähdöstä haaveilevat Marokossa kaikki. Maa ei pysty tarjoamaan työtä nuorilleen ja kulman takana oleva Eurooppa näyttäytyy näiden nuorten mielestä paratiisilta, jossa kaikilla on kaikki hyvin. Osa toimettomista nuorista on otollista maaperää ääri-islamisteille, jotka värväävät uusia jäseniä nuorten suosimissa kahviloissa. Uskonnolliset koulutusleirit muuttavat nuoret aivan toisenlaisiksi ja he palaavat kotiin parrakkaina käännynnäisinä, jotka ovat löytäneet ankarasta uskonnollisuudesta sen turvan ja tarkoituksen, mitä valtio ei ole pystynyt antamaan. Azelia ei uskonto kiinnosta, joten lähtö jää hänen ainoaksi mahdollisuudekseen.

Azelin unelma Eurooppaan pääsystä toteutuu, mutta paratiisia hän ei sieltä löydä. Pikemminkin toisenlaisen helvetin: yhtä turvattoman ja toivottoman. Palaaminen kotikylään olisi liian suuri häpeä, joten Azelin on vain yritettävä selviytyä muiden kaltaistensa tapaan: ilman oikeuksia ja lain antamaan suojaa, sillä virallisesti heitä ei ole olemassakaan.

Tahar Ben Jelloun avaa lukijalle maailman laittoman siirtolaisen näkökulmasta, eikä se ole mukavaa katseltavaa. Koskettava tarina hädänalaisista ihmisistä osuu kipeästi myös eurooppalaiseen omatuntoon. Me tiedämme kyllä kaiken tämän. Kuinka kauan aiomme sulkea silmämme?

 Tartu tähän:

1. Jos haluat ymmärtää miksi.
2. Jos luulet, että kaikki palkittu kirjallisuus on liian vaikeaselkoista.
3. Jos haluat lukea hienon ja koskettavan tarinan.

Huom! Kannattaa tutustua Tahar Ben Jellouniin nyt hyvissä ajoin etukäteen, sillä Nobelin kirjallisuuspalkinto on ainoa, joka häneltä vielä uupuu... 

2 kommenttia:

  1. Aihe, josta olen lukenut paljon enkä silti tarpeeksi. Lukulistalle menee!

    VastaaPoista
  2. Kuinka kauan aiomme sulkea silmämme?

    Sulkea silmämme miltä?

    VastaaPoista